keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Hiljaiseloa

Tää mun bloggailu on vähä unohtunu tai lähinnä varmaankin siksi, kun hieman vaikea kirjoitella Suomessa olosta, koska blogin ideahan on se ulkomailla asuminen. Nooo, mutta mitäs mulle kuuluu. Tänään toteutin yhden asian mun must do/see/go-listalta, eli pyörähdin Yyterissä. Siitäkin on pari kuvaa puhelimessa, mutta ei mitään nyt tähän hätään. Sitten se Juhannus meni mukavasti töissä ja muutenkin onneksi tarpeeksi töitä. Ja siis työthän on vain hyvä asia (moneymoneymoney).

Sain myös tietää ne tenttitulokset jo yli viikko sitten, mutten ole vieläkään varannut lentoja sinne Turkkiin. Päädyin tulokseen, että syy on siinä, etten ole todellakaan vielä valmis lähtemään ja yritän siirtää sitä ajatusta pois mielestäni. Hyvä vain olisi varata, koska hinnoilla on tapana nousta. Ehkä ensi viikolla. Ensi viikolla pyörähdän myös taas Pohjanmaalla kotosalla, kun on vapaapäivät sopivasti putkeen. Ja no, töissä menee tämä loppuviikko, että semmosta.

Eipä mulla muuta!

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Hyvää jussia!

Niin, hyvää juhannusta niille, jotka sitä kykenevät juhlimaan. Itse olin juuri töissä 15-22 ja huomenna sitten aamu ysiin ja sunnuntaina aamu kuuteen, että juhlinnat jää aika vähäisiks. Lukuunottamatta työporukan sunnuntaijuhlintoja, joita tässä alkaa pikku hiljaa aika lailla ootella..


Eli juuri tässä vietän omaa juhannustani lettujen äärellä ja pian pehkuihin, että huomenna taas jaksaa. Tosin oli kyllä yllättävän hiljanen ilta töissä, kaippa tuo sää vaikutti siihen asiakasmäärään. Nojoo, mitäpä tässä valitan, mieluummin kerään tuplapalkat kuin istun teltassa, kun vettä sataa ja tuuli yrittää viedä teltan mennessään.

Kuva Googlesta

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Tallinna

Tuli tuossa pyörähdettyä Tallinnassa. Oli ihan kivaa. Risteilyhän se oli, että maissa oli vain rajoitetusti aikaa, mutta ihan riittävästi kylläkin. Buffet oli jees ja laivalla oli ihan laivafiilis; vanhukset tanssii, lapsille hirveitä esityksiä ja keski-ikäset ihan änkyräkännissä.

 
 
 
 
 
 
 


Niin ja tentti tuloksetkin tuli, meikäpoika vetäs kaks A:ta ja kaks B:tä, jiiihaaa ei tarvii mennä Aberdeeniin uusimaan!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Ripaus onnellisuutta

Musta tuntuu, että koen onnellisuutta aina pieninä palasina. En koe semmoista jatkuvaa hymyilyn tarvetta, mutta sitten kuitenkin pienet asiat saavat non-existing hymykuoppani syvenemään. Kai sekin on syy olla onnellinen, että saan juuri nyt istua yksin tässä tietokoneen ääressä Suomessa ja katsoa, kun ulkona sataa vettä. Tai se, että saan olla huomenna aamuvuorossa 2 tuntia ihan yksin ja tehdä töitä kaikessa rauhassa. Kai tämä kuukauden kestänyt hektisyys sai yksinäisyyden ja rauhan tarpeeni kasvamaan. Kohta sitä taas jaksaa. Tunteeni tiivistämiseksi voin todeta, että kun minulta kysytään mitä kuuluu, niin vastaan, että ihan hyvää, vaikka välillä sisälläni kupliikin ja onnellisuus kuohuu yli. Mutta nämä onnellisuuden hetket eivät ole ehkä mainitsemisen arvoisia. Ketä kiinnostaisi se, että valoisat Suomen kesäyöt saavat minut hymyilemään tai se, että tänä iltana olin yksin kotona ja se teki minut onnelliseksi - tuskipa ketään.


 Tällä viikolla oon toipunut flunssasta, tuijottanut telkkua enemmän kuin viiteen vuoteen ja ollut rauhassa. Se saa jatkua vielä pari päivää. Lukuunottamatta töitä. Niin, töitäpä töitä. Tällä viikolla niidenkin suhteen on ollut vähän hiljaisempaa, mutta viime viikolla niitä riitti ja samaa luvassa ensi viikolle. Ei se mitään, koska voin tunnustaa, että tykkään olla töissä.

Kuvat viime perjantain synttäreiltäni

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Aika kiitää

Tajusin, että keskiviikkona olen ollut kuukauden Suomessa ja vain enää muutama jäljellä. En olisi vielä valmis lähtemään, mutta onneksi kun lähtö tulee niin ei tarvii mennä vielä Aberdeeniin vaan pääsen sinne Istanbuliin. Ehkä tämän verrattavissa keski-iänkriisiin? Keskikesänkriisi.

Mitähän olen edes tehnyt? Töitä, maannut auringossa, heittänyt talviturkin, vieraillut kotona, nähnyt (yllättävän vähän) kavereita, juhlinut synttäreitäni perjantaina a silti tuntuu etten mitään ois tehnyt. Ja kuitenkin en ole ollut kotona lähes ollenkaan. Tekisi mieli ehkä olla hieman enemmän, koska tää kämppä on tosi kiva ja totuin Aberdeenissa omaan rauhaan ja omaan seuraani. Olen päässyt nettiriippivuudestanikin eroon, käyn ehkä kerran päivässä koneella, kun ennen mulla oli puhelimessakin netti, että pääsisin aina facebookiin, sähköpostiin ja aina tsekkaamaan googlesta kaiken mitä tarvii.

Mitähän vielä haluaisin tehdä? Käydä Tallinnassa ja Kuopiossa serkkujen mökillä. Siihen se lista kai loppui. Ainiin, Yyteriin pitäisi, ehkä Helsingissäkin ois kiva käydä ja tehdä elämäni ensimmäinen camping-reissu jonnekkin. Katsotaan mitä taas saan aikaan, koska jotenkin olen yllättävän huono toteuttamaan asioita.

Nyt tekisi mieli mennä jääkaappiin, kun muuten sulan ja tämä flunssakaan ei oikein sovi yhteen tämän järkyttävän kuumuuden kanssa. Mutta pitänee lähteä pian töihin, en valita, tänään on sunnuntai. Ja onneksi huomenna alkaa kylmemmät säät. Kerrankin oikeasti kaipaan niitä, kun aamuisinkaan ei saa nukuttua, kun aamuaurinko lämmittää huoneeni lähes saunaksi.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Hellettä piisaa

Tämmösinä viikkoina on ihan kiva olla iltavuoroissa.


maanantai 6. kesäkuuta 2011

Kajakkeilua

Ah tätä säätä. Hauska verrata tohon Aberdeenin +12-13 vesisadesäähän hahhhahhaaa. Kävin tänää pikamelontareissulla, kun sää oli niin kiva. Eli ajoin töihin, otin kajakin ja meloskelin jonkun puolisen tuntia. Oon ylättävän avovesikammoinen, mutta uskaltauduin raahaamaan vielä kameran mukaan ja kaikki onneksi meni nappiin!


Tämän jälkeen tosiaan Ideapark, kaupunkiin ja jumppaan ja infrapunasaunailemaan. Kyllä vapaapäivät on herkkua!

Veckoslut

Taaas viikonloppu ohi, ei niitä kyllä enää erota arkipäivistä, kun on töitätöitätöitä. Nytkin olin kaikki päivät töissä, jopa perjantain synttärini, joita sitten juhlitaan tän viikon lopulla. Olin kyllä YO-juhlissa ja oltiin sitten täällä parin kaverin kanssa lauantaina illalla ja käytiin keskustas.


Eilen myös pyörähdin Ideaparkis, mutta se olikin kiinni hehe. Tänään uus yritys! Ja pian salille kehonkoostumusmittaukseen, sitten se ideapark ja ehkä rannalle ja illalla jumppaan. Hyvää viikon alkua!

torstai 2. kesäkuuta 2011

Back to reality

Noniiin, tänään (oikeasti ajastin tämän eilen illalla ja minulla on vielä yksi kiva lomapäivä kokonaan edessä) kutsuu Tampere. Oli oikeasti mukavaa olla tekemättä mitään sen suurempia. Syötyä nyt tuli ehkä hieman liikaa. Jos voisi syödä varastoon, niin olisi kesän ruokailut taas kuitattu. Mutta kun ei voi, niin pian se nälkä taas yllättää.

 Eilen taas grillattiin, tällä kertaa vuorossa oli kalkkunavartaita ja Jennin kasvispihvejä. Minulle kun tuo liha ei niin kamalasti uppoa ja kasvikset kutsuvat aina enemmän. Niiiin, hyvää tuli. Onneksi pian pääsee taas keitto- ja kaurapuurolinjalle, niin ei olisi näin ähky olo koko ajan.

Säät nyt eivät pahemmin suosineet. Onneksi pian varmaan suosii, kun ainahan se menee niin, että parhaat säät on silloin kun on töissä. Eli niitä odotellessa. Tosin Pirkanmaalla oli tainnu olla hurjan hyvät säät, mutta onneksi pääsin niitä tänne pakoon, koska vesisadehan on kaikkien lemppari. Hmph.

 Nojoo. Huomenna tosiaan arkeen kiinni ja yhden maissa töihin. Viikonloppu-urakka ja sitten taas maanantai vapaana. Sitä odotellessa..

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Isäni on taituri


Tässä vain murto-osa taideteoksista. Kaikki hienoimmat ja aikaa vieneet ovat jo kadonneet synttäri-, ylppäri-, rippi- ja miljooniksi muiksi lahjoiksi.

Istanbul päivitystä

Viime viikonloppuna olivat laittaneet Bogazicin yliopistosta kirjeen, että ovat hyväksyneet hakemukseni ja tervetuloa. Samalla tuli myös akateeminen kalenteri ja sen mukaan Istanbulissa pitäisi olla 14.9. Luennot tosin alkavat vasta 26.9., että pitää miettiä miten teen (tai teemme, jos äiti tosiaan lähtee mukaan saattajaksi ja matkaajaksi).

Minulle myös selvisi, että suomalaisena en tarvitse viisumia Turkissa, jos matkani kestää alle 90 päivää. Se on siinä ja siinä kestääkö reissuni pidempään ja suurlähetystökään ei suostunut vastaamaan soittooni, niin pitää selvittää tuota asiaa, että katkeaako maassa oloni kuinka pian. Jos vaikka kävisin rajojen ulkopuolella pikaisesti, niin saisinko olla Turkissa taas sen 90 päivää.

Kävin myös tänään pistämässä hepatiittirokotuksen. Ensimmäinen osahan siitä pistettiin tuossa melkein 2 vuotta sitten kun lähdin Englantiin ja nyt tuli toinen piikki ja kolmas juuri ennen lähtöä. Muut rokotukset ovat onneksi kunnossa, neulat kun eivät ole parhaimpia ystäviäni.


Eli vähitellen asiat selviävät. Nyt odotan vielä 2 viikkoa, että tenttieni tulokset tulevat ja on varmaa, että pääsin kaikista läpi. Sitten on lentolippujen varauksen aika. Tällä hetkellä houkuttelee tuo Baltic Air, kun se lentää reilulla satasella tuosta Vaasasta, josta olisi ehkä kaikista kätevin lähteä. Etenkin jos se äiti nyt lähtee mukaan. Sitten vielä ne vakuutukset ja raha-/pankkiasiat selville, niin alkaa kaikki olla hoidossa. Onneksi tässä ei ole vielä mikään kiire, koska 14. päiväänkin on vielä 104 päivää jäljellä. Aikaa on!

Kuva Googlesta