lauantai 31. elokuuta 2013

Muuton jälkeen

Muutto meni yllättävän kevyesti. Roudasimme kamojani muutaman tunnin ajan, loppusiivosin asunnon ja lähdimme kohti Pohjanmaata. Oli haikeaa jättää taakseen taas yksi asunto, josta vuodessa todellakin ehti muodostua jo koti. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt miten onnellinen, odottava ja levollinen olo minulla tällä hetkellä on. Hyvin usein muuttoihini on liittynyt semmoinen surullinen olo, jonka kokee kun taakseen jättää jotain mitä ei olisi vielä valmis jättämään. Ehkä nyt kuitenkin jollain tavalla tämä vaihe oli tullut päätökseen ja olin todella valmistautunut lähtöön. Ja hei, kun edessä on reppureissu Vietnamiin niin ei oikein edes ehdi olla surullinen!

Nyt olen kaksi päivää rentounut vanhemmillani. Eilen käytiin Vaasan rannikolla kiskomassa hurjalla tahdilla ahvenia merestä ja tänään pyörähdettiin äitin kanssa Vaasassa viemässä tavaraa kirpparille. Vaikka myin vaatteitani jo Helsingissä Vaasankadun katukirppiksellä sekä Hietsun kirpparilla, huomasin muuton keskellä, että sitä turhaa tavaraa on vieläkin hurjasti. Veimme siis äitin ja minun vaatteita myyntiin jopa kolme laatikollista.


Äsken pakkasin rinkkani valmiiksi Vietnamiin, sillä lähtöön on enää alle 2 vuorokautta. Jännittää, innostuttaa ja jopa ehkä hieman pelottaakin, ihanaaa!

PS. Jos ette ole vielä vastanneet sivussa pyörivään kyselyyn, niin olisi ihanaa, jos vastaisitte. Kysely päättyy tiistai-iltana. Kiitollinen bloggari kiittää ja kuittaa!

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Työharjoittelu paketissa

Tämä viikko on ollut aika rankka. Olen ravannut siellä täällä, yrittänyt nähdä ihmisiä ja siinä sivussa myös pakata huomista muuttoa varten. Fyysisten haasteiden lisäksi olen sanonut heipat muutamalle ystävälle ja sukulaiselle sekä tänään jopa koko toimistotiimille. Vaikka tällainen siellä täällä asuminen kuulostaakin hienolta, niin tähän kuuluu paljon henkisesti rankkoja hetkiä ja juuri nämä jäähyväiset ovat listan kärjessä.

Ensimmäisen työpäivän jälkeen, 380 päivää sitten, kirjoitin blogiini näin: Nyt vain tuntuu siltä, etten jaksa odottaa, että mitä tämä vuosi tuo tullessaan! Tai että mitä kaikkea uutta osaankaan vuoden päästä.
Ja nyt tämän harjoitteluvuoden jälkeen voin todeta, että kyllä ihminen voikin oppia vuodessa paljon. Jossain vaiheessa koin, että oppimiseni tyssäsi täysin, sillä tein vain samanlaisia tehtäviä. Kuitenkin joka ikinen päivä imaisin itseeni lisää tietoa, faktaa ja näkökulmia. Vielä vuosi sitten lähes kaikki digimarkkinointiin liittyvä oli vain suuri kysymysmerkki. Nyt tänä päivänä tiedän monesta asiasta niin paljon enemmän.

Takana on todella vaihderikas vuosi. Nyt on kuitenkin aika pistää taas elämä pakettiin ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Seuraavaksi on vuorossa täysrentoutuminen Vietnamissa ja sen jälkeen tuttu Aberdeen. En osaa sanoa miltä tällä hetkellä edes tuntuu, sillä on erittäin haikeaa muuttaa pois Helsingistä ja olla näkemättä tiettyjä tärkeitä henkilöitä, joita näin lähes joka päivä. Samaan aikaan olen erittäin innostunut kaikesta tulevasta. 

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Viimeinen viikonloppu

Perjantaina sain vihdoinkin aloitettua pakkaamisen ja siinä astioita sanomalehteen kääriessä muistin taas miten kamalaa se touhu onkaan. Pakkausvihaa kasvattaa entisestään se, että en ehkä ihan vielä haluaisi lähteä. Perjantaina aloitetun pakkaamisen onneksi keskeytti Tampereelta saapunut serkkuni, jonka kanssa vietin aivan ihanan viimeisen Helsinki-viikonloppuni. Eilen istuttiin iltaa yleisellä mattoparvekkeellani vilttien ja tyynyjen keskellä. Parvekkeelta ilta jatkui Kaivohuoneelle, jossa jonotettiin yli tunti, vaikka meillä olikin ennakkoliput. Tänään naureskeltiin asialle ja ihmeteltiin, että minkä takia kumpaakaan ei edes haitannut se jonottaminen. Oltiin oikeestaan Kaivolla yhtä kauan jonossa kuin sitten sisällä. Käveltiin Huvilakadun kautta keskustaan syömään ja siitä vielä Alepaan ostamaan valkosuklaata, jota mutustettiin puoli viiden aikaan pienessä sängyssäni kylki kyljessä. Tänään oli sitten vuorossa Dylanin brunssi ja pitkät päikkärit.


Tulevalla viikolla olisi vielä edessä työpaikan läksärit ja huomenna nään Lohjalta Helsinkiin saapuvaa tätiä ja serkkuani. Keskiviikon ja torstain välinen yö meneekin varmaan vahvasti pakkaamisen ja siivouksen parissa, sillä tällä hetkellä tilanne on vielä aika heikolla mallilla. Torstaina lähtee muuttokuorma ja sitten se olis siinä. Taas kerran.

perjantai 23. elokuuta 2013

Maailma avoinna

Näiden suurien muutosten keskellä on tullut pohdittua aika paljon elämää, unelmia ja tulevaisuutta. Kun ensi kesänä kietaisen kaavun päälleni ja nappaan todistuksen kouraan, niin yhtäkkiä minulla onkin taas koko maailma avoimena. Jopa avoimempana kuin koskaan ennen, sillä nyt järki ei enää huutele pääni sisällä, että sinun on pakko mennä takaisin kouluun ja hankkia itsellesi koulutus.

Mitä sitten haluaisin tehdä? Missä edes haluaisin olla? Olen lähiaikoina todennutkin moneen Aiotko palata Suomeen -kysymykseen, että Jaa-a. Vuoden Suomessa olon jälkeen ei tämä yhtäkkiä tunnukkaan enää niin omalta jutulta, vaikka jossain vaiheessa vuotta olinkin vahvasti sitä mieltä, että this is it. En todellakaan sano sitä, etten viihtyisi täällä, mutta levoton sieluni kaipaa jotain erilaista, vaihtelua, lämpimämpää talvea, kokemuksia, unelmien toteuttamista ja sitä, että vanhana voin olla onnellinen ja ylpeä, että tein sen kaiken. Olen viime aikoina haaveillut Lontooseen takaisin muuttamisesta, työskentelystä harjoitteluni alalla, maisteriksi opiskelusta Ruotsissa ja Ausseihin pidemmäksi ajaksi lähtemisestä. Hyvin todennäköisesti Vietnamin reissun jälkeen olen myös himoitsemassa Aasiaan. Ja jos totta puhutaan niin nämä kaikki haaveet, jopa se Aasia, ovat todella mahdollisia. Tykkään unelmoida ja paljon, mutta pyrin siihen, että asiat eivät jäisi vain sille haaveilutasolle.


Onneksi tässä on vielä vuosi aikaa miettiä. Ja toisaalta, enhän minä viime vuosina ole kamalasti suunnitellut. Olen vain löytänyt itseni aina eri maista ja kaupungeista. Ja hyvinhän tämä näinkin on mennyt!

Kuvat eiliseltä iltakävelyltä Mustikkamaalla. Kyllä kesäinen Helsinki vaan on kaunis!

torstai 22. elokuuta 2013

Miten löysit blogini? -kysely

Tuntemattomille kirjoittelussa muuttuu aina uteliaaksi. Nyt haluaisinkin tietää, että miten te uudelleen palaavat ja sattumalta saapuvat lukijat olette päätyneet blogiini. Sivupalkissa pyörii kysely 3.9. klo 23.59 asti kysely, johon toivon, että te kaikki vastaatte! Kohtaan Joku muu, mikä? riittää ihan valitseminen, mutta mielelläni saisin kommenttina johonkin postaukseen vastauksen siihen, että mikä se joku muu sitten oli. Kaikki muutkin kommentit tietysti ovat tervetulleita!

Kiiitos jo etukäteen! :)


keskiviikko 21. elokuuta 2013

PROTEIINIVAAHTO ELI PROTEIN FLUFF

Olen viime aikoina pelkistellyt ruokavaliota ja pitäynyt tosi arkisissa ruoissa. Huikeat herkkukokeilut ovat siis korvaantuneet rahkalla, viilillä ja hedelmillä. Halusin kuitenkin jakaa jokaisen treenarin must know -herkun, eli proteiinivaahdon (protein fluff). Itse aikoinani bongasin kyseisen herkun instagramista ja siellä sitä tuntuukin vilahtelen jatkuvasti.

Vaahdon teko on erittäin simppeliä. Tarvitset vain pakastemarjoja tai pilkottua ja pakastettua banaania (aion kokeilla tänään pakastetulla päärynällä), proteiinijauhoa ja jotain nestettä, kuten maitoa, maustamatonta jogurttia, vettä, mitä vaan! Laita astiaan noin 1-2 dl jäisiä marjoja tai hedelmiä, lisää noin 1-2 rkl proteiinijauhetta (itse olen käyttänyt aina heraproteiinia) ja pieni määrä nestettä. Survo ensin ainekset keskenään sauvasekoittimella niin, että massasta muodostuu sorbettimaista. Kun kaikki aineet ovat pehmeää seosta, lisää hieman nestettä ja vaihda sauvasekoitin sähkövatkaimeen. Vatkaa seosta, noin 3-4 minuuttia, kunnes se on muuttunut vaahdoksi. Tarvittaessa lisää hieman nestettä ja jatka vatkaamista. Ja nyt vain nautit! Oma lemppari on banaani-toffeevaahto tai ihan perus mansikka-vadelma-vaniljavaahto. Vaahdon päälle voi ripotella pähkinöitä, hedelmiä, marjoja tai sitten voi vaikka syödä pannarit vaahdon kanssa!

tiistai 20. elokuuta 2013

Sata asiaa muistettavana

Olen aina ollut suht organisoitu ihminen ja pitänyt kalenteria, kirjoitellut muistilappusia ja nyt älypuhelin aikana jopa puhelimeni on täyttynyt kalenterimerkinnöistä, muistutuksista ja herätyksistä. Huonoon muistiin, kun yhdistää asioiden unohtelun vihaamisen niin kaikki muistikeinot tulevat todella tarpeeseen.

Nyt samaan syssyyn sattui Vietnamin reissuun hoidettavat asiat sekä Helsingistä pois ja Skotlantiin muuttoon liittyvät asiat. Muista hankkia rokotukset, viisumit, hae ne banaanilaatikot, muista katkaista sähkösopimus ja vaihtaa puhelinliittymä. Muista pyytää yliopistolta opiskelutodistus ja vielä se nykyiselle kuntosalille, että soppari katkeaa oikeaan aikaan. Kenelläs ne minun Skotlannissa odottavat tavarat olivatkaan? Muista palauttaa Elisa Viihteen välineet myymälään ja muista nyt vaan tehdä kaikki asiat ajoissa! Ainiin, ne lehdetkin piti peruuttaa!

Noh, nyt kun enää on jäljellä viikko Helsingissä ja alle kaksi Vietnamiin lähtöön niin asiat alkavat vihdoinkin olla hoidettuna. Aivoja kuluttavaa tämä asioiden muistaminen! Onneksi on post it-lappuset ja puhelimen muistutustoiminto!

maanantai 19. elokuuta 2013

Mistä ideoita treeneihin?

Kirjoitin vähän aikaa sitten siitä, että meidän kroppamme tarvitsevat monipuolista harjoittelua. Kuten jo tuossa aiemmassa postauksessani totesinkin, niin usein jämähdämme tuttuihin liikkeisiin ja toistamme samaa treeniä kuukaudesta toiseen. Itselläni alkuaikoina haasteena olikin ideaköyhyys ja kokemattomuus. Lenkit kulki tasaisesti, koska en tiennyt vielä silloin intervalleista tai porrasjuoksuista. Salilla tein pääsääntöisesti alkuaikoina laitteilla, joihin nykyään en oikeastaan edes koske, sillä suosin vapaita painoja. Mistä niitä ideoita ja variaatioita sitten saa siihen treeniin, jos kokemusta ei ole?

Oma lemppari lähteeni on internet. Hae termeillä, kuten jalkatreeni tai käsitreeni ja johan näyttöön pompsahtaa blogeja, keskusteluita, foorumeja ja vaikka mitä mainioita lähteitä. Paremmin tietysti tulee tuloksia, kun iskee hakukoneeseen termit englanniksi. Itse aloittelin vapaiden painojen kanssa selailemalla blogeja ja treenikokonaisuuksia. Jos liike oli tuntematon, niin katsoin videoita YouTubesta ja luin tekstejä oikeasta tekniikasta. Kiinnostuneena jaksoi oppia ja vähitellen oma liikepankkini on kasvanut aikalailla. Esimerkiksi täällä on ihan hyvin eri lihaksille sopivia liikkeitä.

Toinen viime aikoina omaan treeniini vaikuttanut tekijä on personal trainerit ja alan ammattilaiset. Tapasin nyt heinä- ja elokuussa oman PT:ni kaksi kertaa ja tarkoituksena oli saada ideoita ja variaatiota treeniin. Tämän lisäksi sain vielä kaksi ilmaista PT-tapaamista, kun liityin viime kuussa uudelle salille. Molempien personal trainereiden kautta sain ihan kamalasti uusia ideoita ja etenkin erilaisia, harvinaisempia ja tehokkaita kuntosaliliikkeitä vapaille painoille. Näillä vinkeillä jaksaa treenata vaikka kuinka pitkälle! Eli ei sitä traineria tarvitse joka viikko tavata, kunhan hän vain tsekkaa liikkeiden tekniikat ja antaa vinkkejä. Monelle kuntosaliharjoittelua aloittavalle opastus on oikeastaan enemmän kuin tarpeellinen.

Kolmas treenivinkkilähde on treeniseura. Itse olen nyt muutaman kerran käynyt parin kaverin kanssa salilla ja näyttänyt heille vapaiden painojen perusteita. En tietenkään ole mikään trainer, mutta uskon, että saamillani opeilla ja tekniikkaohjauksilla tiedän ihan hyvin. Vastapainona jakamilleni vinkeille saan niitä myös itse. Reilu viikko sitten kävin salilla tekemässä jalkatreenin crossfittiä harrastavan serkkuni kanssa. Pistimme crossfit-treenit pystyyn Lohjan salilla ja ah sitä menoa! Sain siitä treenistä yhden aivan huikean liikkeen jalkaohjelmaani sekä erilaista näkökulmaa kuntosaliharjoitteluun. Eli jaa tietoasi ja ime sitä muista!

Neljäntenä suosittelen ryhmäliikuntatunteja. Itse en ole kamala jumppatyttö, mutta välillä käyn tsekkaamassa esimerkiksi kahvakuulatunnilla tai jossain vatsaselkä-jumpassa uudet ohjelmat ja etsimässä ideoita. Esimerkiksi vatsalihastreeni saa todellisen päivityksen, kun käy edes muutamalla tunnilla! Kahvakuulajumpasta saa taas vaihtoehtoisia lämmittelyideoita ennen lihaskuntotreenejä. Hyödynnä siis kuntosalisi ryhmäliikunnat, vaikka et niistä aina kamalasti pitäisikään!

Näiden neljän perusvinkin lisäksi lueskelen artikkeleita ja alan lehtiä. Kotiini tulee (ilmaisen juoksutakin takia tilattu) Kunto Plus, jossa on enemmän arkiseen urheiluun ja hyvinvointiin liittyviä tekstejä. Astetta tehokkaampia treeni-ideoita taas saa esimerkiksi Muscle & Fitness -lehdestä. Paperisten versioiden lisäksi netti on pullollaan artikkeleita, mielipiteitä, vinkkejä ja ajatuksia treenaamisesta.


Nyt siis vain tankkaamaan sitä tietopankkia! Uusilla liikkeillä urheiluinto nousee aivan uusiin lukemiin!

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Toiseksi viimeisin viikonloppu

Takana on toiseksi viimeisin viikonloppu Helsingissä ja tuntuu siltä, että mitä vähemmän näitä päiviä on jäljellä, sitä parempia ne ovat! Perjantai-iltana Tampereelta saapui pari kaveria ja heidän kanssaan menikin sitten koko lauantai. Lähdettiin aamulla Hietalahden torille kirpparille ja sen jälkeen kierreltiin kaupungilla, käytiin kokeilemassa yllätävänkin hyvä Kiilan brunssi ja käveltin Kallioon. Sen jälkeen, kun oltiin kävelty ympäriinsä yli 9 tuntia, olin aika naatti. Hautauduin sohvalle ja aloin laittamaan perjantaina ostamaani ihanaa kosketusnäyttöistä läppäriä kuntoon. Kylläpäs uusi, nopea, tehokas, toimiva ja täydellinen läppäri voikin tehdä tällaisen tietokoneaddiktin onnelliseksi. Illalla lähdin vielä Satun kanssa istuskelemaan yhteen Kallion kuppilaan, vaikka kuinka silmät meinasivat painua kiinni.

Tänään aamulla sitten nukuin jo tutuksi tulleella tavalla pommiin. Nukuin siis vain tunnin liian pitkään, mutta tämä yksi tunti sekoitti aamusuunnitelmani ihan täysin. Päätin siirtää lenkin illalle ja mennä tekemään tehokkaan pikatreenin salille. Salin jälkeen nopea visiitti kotona ja puolijuosten metroon. Siinä matkalla ehdin kuitenkin tehdä Vaasankadun katukirppiksellä muutamia löytöjä. Mites se olikaan, kaikki piti myydä pois, kun pian on muutto? Olen huomannut kirppareilla käydessäni toistuvan lauseen: "Tämä olisi oikein hyvä sinne Vietnamiin". Hyvä ostaa kierrätettyä ja halpaa vaatetusta, jonka voi tarpeen tullen sitten heittää reissussa pois.

Metroon oli kova kiire siksi, että olimme menossa Hannan kanssa Vuosaaren melontakeskukselle. Olimme varanneet kajakit kahdeksi tunniksi. Sää sattui puolellemme ja melontareissu oli aika harvinaisen mukavaa viihdettä näin sunnuntaille. Olimme melontareissun jälkeen kamalan väsyneitä, mutta päätimme kuitenkin suunnata Itikseen syömään. Ostin myös pakkomielteeksi muodostuneen Fjällraven Kånken-repun Partioaitasta. Briteissä kun näyttävät olevan aika paljon kalliimpia ja kai nyt jokainen koulun penkille palaava tarvitsee repun?


Itiksestä palattuani olin ihan väsynyt ja torkahtelin sohvalla. Jostain kuitenkin sain revittyä itsekurini esiin ja energiaa lähteä lenkille. Mielenkiintoinen, etukäteen suunniteltu reitti innosti myös aika paljon. Reitti kiersi merimaisemissa Kaivarissa ja sieltä Töölönlahden kautta kotiin. Hieman yli 12 kilometriä myöhemmin saavuin kotiin tyytyväisenä itseeni ja etenkin suoritukseen, joka tuntui erittäinkin kevyeltä, vaikka matka olikin omassa mittakaavassani normaalia pidempi. Viime aikoina tämmöisiä superhyviä lenkkejä on ollut jopa muutamia. Syke pysyy sopivalla tasolla ja väsymystä ei tunnu. Näitä lisää!

perjantai 16. elokuuta 2013

Muuttolintujen lailla

Viimeisen 4 vuoden aikana en ole yhtenäkään syksynä nauttinut paikallaan pysymisestä. Tämä loppumaton ja dominoefektimäinen muuttosarja alkoi vuonna 2009, jolloin koin ensimmäisen suuren muuton toiseen maahan, Englantiin. Vuosi sen jälkeen löysin itseni Skotlannista yliopistosta ja vuonna 2011 syksyllä olin vaihdossa Istanbulissa. Viime syksynä taas alkoi vuoden työharjoittelu Helsingissä ja nyt tänä syksynä olen palaamassa tuttuun Aberdeeniin.  Jollain tavalla sään huonotessa ja fiiliksen laskiessa onkin ihan mukavaa vaihtaa maisemaa, etenkin nyt kun muistan miltä Suomen talvi tuntuu.

Vaikka nyt on edessä jo viides syysmuuttoni (jos syksyn 2006 Tampereelle lukioon yksin muuttoa ei lasketa) niin silti käyn läpi aikamoisia tunnemyrskyjä. Luulisi että kaiken taakseen jättämiseen tottuisi ja turtuisi, mutta aina vaan ne samat haikeat tunnelmat täyttävät mielen. Vaikka Aberdeen onkin nyt jo tuttu, niin harvoin jännittävänä ihmisenä nyt alkaa taas hieman jännittää. Ja vaikka odotankin innolla maiseman vaihdosta, niin olo on todella haikea. Helsinki on tarjonnut vuoden sisällä niin paljon hyvää, mutta myös paljon haastavia ja kasvattavia hetkiä.

Hyvin paljon tähän haikeuden tunteeseen varmaan vaikuttaa se, että olen nyt asunut jopa vuoden samassa asunnossa ja ollut jo yli vuoden samassa työpaikassa. Kaupunki on alkanut tuntua kodilta ja työrytmi niin rutiinilta. Töissä on joka päivä nähnyt samat naamat ja joitakin niistä naamoista tulen kaipaamaan todella paljon.

Tälläkin, kuten monella muulla asialla, on myös se kääntöpuoli. Olen surullinen Suomesta lähdöstä mutta hei, pian näen Aberdeenissä asuvia kavereita ja pääsen takaisin koulun penkille. Opiskelu ei ehkä aina ole kamalan kivaa, mutta on enemmän kuin mukavaa vaihtaa 40 työtunnin viikot noin 12 tunnin opiskeluviikkoihin. Haaveilen myöhäisemmistä aamuista, urheilurytmin muuttamisesta ja siitä, että aikaa ja mahdollisesti myös energiaa on yhä enemmän!  


Tänään käynnistyy toiseksi viimeinen viikonloppu Helsingissä ja kahden viikon päästä olenkin jo vanhempieni nurkissa jännittämässä Vietnamiin lähtöä. Olen tainnut todeta jo miljoona kertaa, että nyt eletään taas suuria ja jännittäviä aikoja. Ja niinhän se on. Ei kai tähän elämäntyyliin koskaan totu ja se kai tässä juuri kiehtookin. Ihanaa ja jännittävää viikonloppua kaikille. Nauttikaa!

tiistai 13. elokuuta 2013

Vietnamin suunnitelmia

Kävin tänään ostamassa maitohappobakteereita reissua varten. Viime viikolla otin rokotukset ja hain viisumin suurlähetystöstä. Rinkka on myös löytänyt kodikkaan paikan asuntoni nurkasta, tai no siinä se on maannut jo kuukauden verran ja sen päälle on uhkaavasti alkanut kertyä toppeja, t-paitoja, sortseja. Mitä enemmän tätä matkaa valmistelee niin sitä lähempänä se tuntuu olevan. Ja no, matkalaskurihan näyttää tällä hetkellä 20 päivää eli ei siihen oikeasti ole enää kauan.

Ihmiset ovatkin ahkerasti kyselleet matkasuunnitelmiani ja jos totta puhutaan, niin en ole suunnitellut kahta ensimmäistä hotelliyötä enempää. Varasin itselleni yhden hengen huoneen Hanoista reppureissaajien hostellista. Ajattelin, että ensimmäiset yöt on varmasti mukava viettää yksin, ettei alkushokki käy liian kovaksi. Muut yöni aion kuitenkin pääasiassa viettää jaetuissa hostellihuoneissa, eli niissä dormitoreissa. Tällä tavalla tutustun todennäköisemmin ihmisiin ja tietysti säästän rahaa.

Matkan kohteiden ja kaupunkien suhteen olen erittäin avoin. Kaikki riippuu säästä ja muihin reissaajiin tutustumisesta. Jos sää etelässä näyttää hyvältä, hyppään joko junaan ja matkaan maan päästä päähän tai sitten ostan sisäisen lennon pilkkahintaan (n. 30-40 €). Yksi toimiva idea olisi matkustaa junalla kohti etelää pysähdellen mielenkiintoisissa kohteissa ja sitten lentää tunnissa takaisin pohjoiseen. Mutta kuten sanoin, en halua suunnitella kamalasti, etten sitten saa päähänpinttymiä valituista kohteista.

Hanoissa aion viettää kuitenkin mennen tullen pari yötä. Haluaisin myös käydä Halong Baylla päiväretkellä, koska sen väliin jättäminen saattaisi kaduttaa kamalasti. Olen myös pohtinut, että jos viettäisin muutaman päivän hieman kalliimmassa, turistikohteessa rannalla maaten. Tähän täydellinen paikka olisi Hoi An, josta olenkin kuullut ihan kamalasti positiivista kommenttia. Sitten tietysti, jos päätän matkustaa etelään, niin varmasti tulee käytyä Hoi Chi Minh Cityssä (Saigon).

Suunnitelmia on vähän ja reissupäiviä jopa 21. Ihanaa jättää suunnitelmia avoimeksi ja antaa vain fiiliksen viedä. Otan silti mielelläni kokemuksia ja ehdotuksia vastaan! Yksi ihana ihminen jo jakoikin ajatuksiaan ensimmäiseen Vietnam-postaukseeni :)

Alkuperäinen kartta täältä

Yksivuotispäivä

Hyvää yksivuotispäivää minulle ja työharjoittelulleni! Noin 240 työpäivää takana ja tämän päivän jälkeen enää 11 jäljellä. Näin se vuosi taas vierähti.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Nautin vielä kun voin

Aamukampa senkun harvenee ja erilaisten tunteiden ja ajatusten määrä kasvaa. En halua pois Helsingistä, Vietnam alkaa jännittää ja jee pian pääsen taas Skotlantiin. Tunneskaala vaihtelee taas kerran ahdistuksesta innostuneeseen odotukseen. Vaikka odotankin Vietnamia ihan kamalasti niin samalla se merkitsee sitä, että vuoteni Helsingissä on päättynyt. Odotankin aika kauhulla sitä hetkeä, kun auto on pakattu ja olen matkalla kohti Pohjanmaata. Tai sitä aamua, kun herään lapsuudenkodista ja tajuan, että se oli nyt siinä. Hui, olipa karmaiseva ajatus.


Ahdistavat ajatukset kuitenkin unohtuivat viikonloppuna. Olin serkkutyttöni 10v synttäreillä Lohjalla ja näin pitkästä aikaa muitakin sukulaisia. Ruokaa, järjestelyä, juhlimista, valvomista ja aika harvinaisen huikea jalkatreeni serkun kanssa ja siitä suoraa urheiluvaatteet päällä järveen uimaan. Nyt ehkä taas jaksaa aloittaa uuden työviikon! Eihän niitä työpäiviäkään ole kuin 13 jäljellä.

tiistai 6. elokuuta 2013

Keskustasta Hakaniemeen

Mulla on enää noin kolmisen viikkoa Helsingissä jäljellä. Sen ja aurinkoisen illan kunniaksi päätin kävellä salin jälkeen keskustasta kotiin rantareittiä pitkin. Tai no melkein kotiin, nappasin nimittäin ratikan Hakaniemestä Sörkkään.

maanantai 5. elokuuta 2013

Kehomme tarvitsevat monipuolista treeniä

Tänään 55 minuutin killerspinningin jälkeen ohjaaja puhui siitä, miten ihmisen keho tarvitsee erilaista ja monipuolista treeniä. Siinä pyörän satulassa rättiväsyneenä, hiki virraten ja toppi litimärkänä istuessani huomasin nyökytteleväni ohjaajan kommenteille. Kyllä, meidän kehot todellakin tarvitsevat erilaista treeniä, harjoitusta, rasitetta ja ärsykettä kehittyäkseen.

Itsekkin joskus treenihistoriani alkuaikoina tyydyin samaan treeniohjelmaan viikosta toiseen, samoilla painoilla ja samoilla liikkeillä. Myös lenkit tehtiin samalla tempolla ja matkakin pysyi suht samana. Näissä harjoituksissa ei pelkästään hidas ja heikko kehittyminen ole ongelmana, vaan myös ne jokaisen urheilijan pelkäämät rasitusvammat. Etenkin juoksussa sama liikerata voi hyvinkin nopeasti aiheuttaa rasitusvammoja. Eli pitkään matkaan treenaaminen ei tarkoita tasapaksua hölkkää päivästä toiseen, vaan tehokkaat ja nopeat intervallit saattavat jopa kehittää kestävyyttä paremmin.



Tällä hetkellä pyrin itse tekemään kevyttä ja pidempää lenkkiä, kovia intervallijuoksuja ja spinningiä monessa muodossa. Tässä kuussa taidan lisätä vielä uimisen aamucardiolistaani. Pyrin myös tekemään monipuolista kuntosaliharjoittelua, vaihdellen liikkeitä, painoja ja sarjojen pituuksia ja määriä. Vaikka kehitystä monipuolisen treenin osalta on tullut paljon, niin silti haen yhä uusia variaatioita ja ärsykkeitä. Seuraavaksi voisin alkaa lisätä supersarjoja ja alkaa tutustumaan pyramiditreenauksen iloihin. Ei pysytä kaavamaisina, eihän? Eli mites olisi seuraava treeni hieman eri tyylillä?

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Hietalahden kirpputorilla

Tänään oltiin Hietalahden kirpparilla myymässä vaatteita pois. Itselläni oli kova tavoite tyhjätä kaapista kaikki turha pois ja kerätä rahaa Vietnamin matkakassaan (tj 29!!). Ja ihan hyvinhän se tavara katosi! Saldona suuri kasa kolikoita sekä harvinaisen palanut vasen olkapää. Nyt illalla olen viimeistellyt huomenna palautettavia uusintaesseitä. Iiiihan pian ne on palautettu ja stressitasot pudotettu takaisin normaalille tasolle, jeee!

Nyt on ihan kamala väsymys. En tajua, kun nukuin perjantain ja lauantain välisenä yönä vahingossa 10 tuntia ja sitten iltapäivällä vielä päikkärit. Viime yönäkin unta tuli lähemmäs 8 tuntia ja tänään olen vain seissyt myyntipöydän takana ja koomannut kotona. Dear rautatabletit ja pakuritee, voisitteko edes yrittää?

lauantai 3. elokuuta 2013

Kallio Block Party 2013

Yksi asia mitä tulen poismuuttoni jälkeen varmasti kaipaamaan on ihana asuinpaikkani Kallio. Tästä kuulee usein monelaista mielipidettä, että on liikaa juoppoja ja kamalaa menoa. Itselleni tämä on ihana, kotoisa, menoa täynnä ja tunnelmallinen. Uskon, että tässä maailmassa on monta muutakin kallioloveria. Viime viikonloppuna astuttuani kotiovesta ulos, tuli vastaan katukirppis. Tänä viikonloppuna Kallion Kolmannen Linjan taas valtasi Block Partyt. Esiintyjälistalla oli pääosin itselleni tuntemattomia esiintyjiä, Eva & Manua lukuunottamatta. Heitä oli siis ainakin pakko päästä näkemään ja kuulemaan. Ilta oli ihanan aurinkoinen, lämmin ja mukava. Ahh, Helsinki ja kesä on vaan niin täydellinen yhdistelmä!


Meidän osalta ilta päättyi aikaisin. Ollaan nimittäin aamulla menossa Hietsun kirppikselle myymään pois paaaaaljon tavaraa!