keskiviikko 30. syyskuuta 2015

STEREOTYPIOITA SUOMALAISISTA

Usein ulkomailla asuessa kohtaa oletuksia meistä suomalaisista liittyen esimerkiksi arkeemme, tapoihimme, ruokiimme ja kielitaitoomme. Usein tulee myös kiinnitettyä huomiota kulttuurieroista kertoviin artikkeleihin, joissa tiivistyy huumorin kautta stereotyyppiset, mutta monelle suomalaiselle arkiset asiat: me saunotaan, meistä hiljaisuudessa ei ole mitään kiusallista, kaikki olemme sinisilmäisiä blondeja ja mehän rakastamme hevimetallia. Mielenkiintoisimpia ovat ehkä ne artikkelit, joissa ulkomaalainen on muuttanut Suomeen ja kertoo kohtaamistaan asioista, kuten Tim Walker kirjoitti reilu puoli vuotta sitten Ten Bad American Habits I Kicked in Finland (linkki) -tekstissään. Hän oppi nauttimaan kiusallisista hiljaisuuksista sekä ymmärsi, että asioita ei kannata sanoa, ellei niitä oikeasti tarkoita.

Internet on myös pullollaan lumeen liittyviä meemejä, joissa usein naureskellaan muiden maiden lumisateille, kun Meanwhile in Finland -kuvassa puolialaston ihminen istuskelee lumikinosten keskellä niin kuin se olisi ihan normaalia tai parkkeerattua autoa ei edes näe valkoisen peitteen alta. Ehkä näistä johtuen kohtaankin välillä kysymyksiä siitä, että onko Suomessa talvella tosiaankin koko ajan pimeää ja miten me selviämme niissä olosuhteissa.


Näiden lisäksi otan esille myös saunan, koska se on mielestäni kulttuurisesti meille aidosti todella tärkeä. Monet ulkomaalaiset tuntuvat lukeneen saunakulttuuristamme ja kyselevät mm. että onko bisnestapaamiset useinkin saunassa ja onko jokaisessa omakotitalossa ihan oikeasti sauna?  Toinen yleinen oletus on meidän suomalaisten vähäpuheisuus. Minulle onkin muutamia kertoja sanottu, että en taida olla kovin stereotyyppinen suomalainen. Hassua ajatella, että miten hiljaisina hissukoina meitä pidetäänkään, kun suurin osa tuttavapiiristäni Suomessa ei ole kovin hiljaista väkeä. Myös kielitaitoa kehutaan ja päivitellään. Viimeksi viikonloppuna kuulin tuosta meidän suomalaisten ja laajennettuna pohjoismaalaisten englannin kielen taidosta. Se on niin "hyvää ja aksentitonta"

Onko teillä hauskoja kokemuksia stereotypioista? Onko kukaan vielä luullut, että asumme igluissa ja kaikkialla on jääkarhuja? Believe me, näitäkin versioita suomituttujeni mukaan kuulee joskus!

maanantai 28. syyskuuta 2015

ERINOMAINEN SUNNUNTAI

Juuri kun viime viikolla ehdin avautumaan saksalaisten sunnuntaiden haastavuudesta, eilinen päivä kumosi kaikki nämä ajatukset. Aamulla matkalla salille huomasin streefood-kojuja, joista kotimatkalla ostinkin aamukahvin. Erinomaisen kahvin lisäksi sain infoa, että tapahtuma jatkuisi iltaan asti. Päätimme siis hieman myöhemmin lähteä etsimään lounasta kojuista ja nauttimaan aurinkoisesta säästä. Matkalla lounastamaan huomasimme ilokseni, että tänä sunnuntaina myös vaatekaupat ovat poikkeuksellisesti auki! Täydellisen syyssään sekä erittäin herkullisen uuniperunan ja brownien lisäksi päivääni kuului siis myös täydellisten Nike-kenkien osto. Ehkä paras sunnuntai aikoihin! Katsotaan pistääkö seuraava sunnuntai paremmaksi, sillä silloin olen haahuilemassa Luxembourgin kaduilla. 

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

MILLAISIA FIILIKSIÄ HELSINGISTÄ?

Olen luonteeltani lähes poikkeuksetta innostuja. Mainitse idea ja jos se sykähdyttää minua, vien innostukseni usein nopeasti korkealle. Oli kyse viikonloppureissusta, aamiaishetkestä, uudesta asunnosta tai ihan vaikka uudesta smoothiekoneesta. Katselen menuja, etsin reseptejä, selailen nettisivuja, piirtelen asuntojen pohjapiirrustuksia, teen listoja, katson reittejä googlemapsillä, fiilistelen ja lopuksi innostan itseäni vieläkin enemmän. Ajatellaanpa sitten joku isompi juttu, kuten tässä tapauksessa pidempiaikainen muutto maahan, josta olen ollu kauan poissa ja jonne sydän on halajanut jo pidemmän aikaa. Voitte vain kuvitella miten innostujaluonteeni on taas päässyt vauhtiin. Etenkin jos suljetaan mielestä pois pieni pelko pimeydestä ja kylmyydestä, sekä vähäisemmät mahdollisuudet matkustaa. Ja kaukokaipuu, josta en varmaan pääse koskaan eroon.

Mitä sitten olenkaan ehtinyt fiilistelemään? Kaikkea suomalaisesta ruoasta työpaikan sijaintiin. Olen miettinyt viikonloppuja kotopuoleen, haaveillut jutuista ystävien kanssa. Olen katsellut lenkkireittejä Hesarin työmatkalenkkeilystä kertovan jutun ansiosta ja jopa selannut nettikauppoja hyvä juoksureppu mielessä. Miettinyt miten irttarit eivät ole vain pari kertaa vuodessa mahdollistuva herkkuhetki ja tasapainoksi katsellut Helsingin kuntosalivalikoimaa aikaiset aamuspinningit mielessä. Vai pitäisikö sittenkin aloittaa crossfit tai joku uusi laji? Ja kuten aiemmasta postauksesta kävi ilmi, olen innostunut asunnoista, sisustuksesta ja katsellut pesukoneita. Fiilistellyt kirpparielämän uudelleen mahdollistumista, selannut sunnuntaibrunsseja ja miettinyt mitä sitä ostaisikaan ensimmäisenä Punnitse & säästä -kaupasta. Olen kaivannut omaa Suomessa laatikoihin pakattua omaisuuttani, huonekaluja ja tilannut vihdoinkin Iittalan viinilasit valmiiksi Suomeen. Tätä se siis on, intoilijan arki. Päässä pyörii jatkuvasti visioita ja asioita. Rakastan suunnittelua, fiilistelyä ja valmistelua. Sitten vain toteuttamista odottelemaan!


perjantai 25. syyskuuta 2015

MITÄS SINNE SEURAAVAAN ASUNTOON KEKSISI?

Hirmuisesti sisustuttaa, mutta fiksuna odottaisin kämpän varmistuvan ennen kuin alan klikkailemaan tuotteita nettikauppojen ostoskoreihin. Sekavissa soluasunnoissa asuessa olen todellakin ehtinyt miettimään, että millainen olisi se Jennin unelma-asunto. Millaisia sävyjä, muotoja ja merkkejä sinne haluaisi asetella. Onnekseni suuri osa parin vuoden takaisen asuntoni huonekaluista ovat todella kelpoja tänäkin vuonna. Pieni tummanruskea keittiöpöytä valkoisiksi maalatuilla tuoleilla toimii ja sänkykin löytyy. Nyt lähinnä siis katselen sohvatuoleja, valaisimia ja verhoja. Tykkään myös hirmuisesti itse muokkailla ja kunnostaa vanhasta. Seuraavasta asunnostani on yksi vaihtoehto vireillä, että jos sen saan ja haluan, tarvitsen vain parvelle patjan, lattialle maton ja ruokapöydän kulmaan. Niistä on hyvä lähteä vähitellen täyttämään kotia. Kerrankin on aikaa katsella ja miettiä millaisen siitä seuraavasta kodista tekisikään.

Yksi lempparijutuistani kämppään olisi katosta roikkuva isosta oksasta tehty rekki eteiseen tai muualle. Onneksi mulla on taitava iskä, joka pystyy toteuttamaan vaikka minkälaisia juttuja. Siihen olisi mukavaa ripustaa visuaalisesti siisteimmät vaatteet, tai laittaa se takkinaulakoksi. Halajan myös sohvatuolia tai pientä sohvaa, jossa katsella telkkua ja oleskella. Pitäisi siis varmaan ostaa elämäni ensimmäinen telkkukin! Valaisimeksi haluaisin ison lattialampun ja sohvatuolin viereen pienen pöydän. Kaikkea ihanaa tuolta netistä ja etenkin Pinterestistä löytyykin. Kauniit skandinaaviset sisustukset puuyksityiskohtineen ja taulukollaaseineen tuntuu iskevän minuun aika lujaa!

torstai 24. syyskuuta 2015

HÄMMENTÄVÄT SAKSALAISET SUNNUNTAIT

Muutin Saksaan suoraa Briteistä, jossa sunnuntai on suhteellisen suosittu shoppailupäivä. Eikä se Suomessakaan kovin paljoa nykypäivänä häviä. On siis ollut hieman sisäistämistä, sopeutumista ja muistamista, että (lähes) kaikki on sunnuntaisin kiinni. Vielä vuodenkin jälkeen ihan aidosti unohdan asian ja herään välillä sunnuntaihin tyhjin jääkaapein. 

Nyt jotenkin viime viikkoina, kun on halunnut reissata tai on ollut asioita hoidettavana, kaiken kiinni oleminen on korostunut. Mitä minun kuuluisi tehdä sunnuntaina? Kyllähän sen lapsuudesta muistaa, että kauppoihin ei sunnuntaisin menty ja lauantainakin ne taisivat sulkea huomattavasti aiemmin. Mutta silloin sillä ei ollut väliä, oli jonkun muun vastuulla hoitaa safkat pöytään. Nyt täällä asuessa myös päiväreissujen tekemistä vaikeuttaa se, että ei haluaisi matkustaa kaupunkiin silloin, kun moni paikka on kiinni. Joissain asunnoissa saa jopa alakerran naapurilta moitteita imuroinnista, että ei sitä hirmuista siivousoperaatiotakaan uskalla aloittaa. Tutuilta kysellessä, he kertovat katsovansa Netflixiä ja laiskottelevansa. Se kai se tämän lepopäivän idea onkin. Eikä siinä kulttuurisesti ole mielestäni vikaa, kyse on minun tapauksessani vain siitä, että olen tottunut sunnuntain olevan toinen lauantai, jolloin on aikaa kierrellä kaupoissa tai hakea aamupalatarvikkeet vasta kun on keksinyt, että mitä sitä haluaisi syödä. Mitä te tekisitte/teette sellaisena viikonpäivänä, kun kaikki on kiinni?

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

OMAN ELÄMÄN HAAVEITA

Olen erittäin tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni sekä siihen mitä olen tähän mennessä saavuttanut ja kokenut. Välillä mietin, että onko tämä suunnaton ajelehtimen ollut juuri se syy, miksi olen kokenut näin paljon. En ole asettanut tavoitteita, vaan yrittänyt satunnaisesti erilaisia asioita ja mahdollisuuden ilmaantuessa napannut siitä haparoivin ottein kiinni. Tuon tämän hetkisen teorian vuoksi mietinkin, että kannattaakohan sitä edes pistää elämälle tavoitteita ja haaveilla liikaa, jos sellaiset liian tarkat suunnitelmat estäisivätkin monenlaisia mahdollisuuksia?

Haaveilenpa silti ihan hieman. Yksi ykkösunelmani jo jonkun aikaa on ollut työskentely ja asuminen Aasiassa. Kaupungilla tai maalla ei ole tällä hetkellä niin väliä, kunhan saisin mielekkään työn. Minulle kelpaisi hyvin kaakkois-Aasian, etelä-Korean tai Kiinan suurkaupungit. Haluaisin nimittäin kokeilla ihan erilaista kultturia ja kokea tässä ainoassa elämässäni jotain todella poikkeuksellista. Se voisi olla haastavaa, hankalaa ja välillä kurjaakin, mutta vuoden tai parin jälkeen olisi minulla taas uusi uskomaton kokemus ja lisää näkökulmaa. Kaiken kukkuraksi haluaisin matkustaa niin monessa maassa Aasiassa!


Kovana kakkosena tulee maisteritutkinto. Tämä on tavallaan helppo unelma, mutta samaan aikaan hirmuisen vaikea. Ensin pitäisi valita missä tehdä tutkinto, sitten pitäisi valita milloin tehdä ja lopuksi pitäisi vielä päästä sisään yliopistoon! Lähiviikkoina mielessäni onkin ollut, että kun on työkokemusta tarpeeksi, pitäisikö yhdistää tämä aiemman unelmani kanssa ja lähteä Aasiaan opiskelemaan. Toisaalta, pitäisikö vain kokeilla kuinka pitkälle pääsen urallani pelkästään töitä tekemällä? Kaikenlaista sitä pyöriikin mielessäni.

Vaikka näiden isojen unelmien pyöritteleminen mielessäni onkin lähes päivittäistä, tai ainakin viikoittaista, olen niin onnellinen Suomeen menosta. Sieltä kun vielä löydän ihanan pienen kodin itselleni, jonne voin asettaa valokuvakollaasin matkoiltani, omat tutut huonekaluni ja pian postissa saapuvat Iittalan viinilasit. Ennen askelta isoihin unelmiin, on ihan hyvä pysähtyä koti-Suomeen ja nauttia niistä ihmisistä siellä.

maanantai 21. syyskuuta 2015

PÄIVÄ FRANKFURTISSA

Lauantaina matkusin toisen suomalaisen työkaverini kanssa Frankfurtiin. Vain 3 tunnin päässä oleva kaupunki on ajoittain vilahdellut mielessäni, mutta kuulemani perusteella siellä ei ole turistille kamalasti nähtävää. Ja siihen tulokseen tulimme Laurankin kanssa.

Päiväämme kuului tuhti lounas, turisteilua sekä erittäin random idea mennä thai-hierontaan. Ja kyllä kannatti, sillä hinta oli suhteellisen hyvä ja taso laadukas. Tässä palasia säältään harmaasta ja sateisesta päivästämme kaupungissa, jossa pankkeja löytyi joka kulmalta ja jossa niskat väsyivät pilvenpiirtäjiä tuijotellessa.

perjantai 18. syyskuuta 2015

HEIDELBERGIN VANHAKAUPUNKI

Vaikka Heidelbergin tärkein nähtävyys taitaakin olla se linna, josta laitoin jo kuvia, on vanhassakaupungissa paljon ihailtavaa. Pienet kadut, värikkäät talot ja Neckarjoen läheisyys tekevät varmaan jokaiseen matkailijaan vaikutuksen.

Vuorelta palattuamme kiertelimme vanhassa kaupungissa ja söimme maailman parhaat jädet. Vaikka kaupunki onkin todella kaunis, huomasimme ettei siellä linnan ja vanhankaupungin lisäksi oikein ollut kamalasti tekemistä tai nähtävää. Joten viikonloppumatkan sijaan kaupunki soveltuu juuri sopivasti päiväreissuksi. Todellakin käymisen arvoinen paikka! Ja syökää jädet that's gelatossa, ne maut ovat taivaallisia!


torstai 17. syyskuuta 2015

MATKUSTELUN LOPPUKIRI

Olen ollut aika onnellisessa asemassa viimeisen vuoden, jos asiaa ajatellaan lomailun kannalta. Työetuihini on kuulunut aika vapaat lomat ja olenkin reissannut niiden edestä tänä vuonna. Siihen jos vielä heitetään päälle viikonloppulomat ja pidennetetyt pyhäviikonloput, on matkustelua kertynyt. Suomeen palaamisessani mietityttääkin, ja jopa huolettaa se, että koskahan pääsen nauttimaan ensimmäisistä lomistani siellä. Reissaamisesta on tänä vuonna muodostunut todellinen elämäntapa, sillä jo Saksan sisällä matkustaminen on tuntunut eksoottiselta. Ja tottakai olen halunnut nähdä ja kokea paljon.


Nyt kun vielä asun keskellä Eurooppaa ja viikonloppumatkat sekä päiväreissut ovat mahdollisia, olen ottanut aikamoisen loppukirin. Kalenterissani näkyy mm. Frankfurt ja Luxembourg. Niiden lisäksi olisi vielä ainakin yksi vapaa viikonloppu sekä kahden viikon "työmatka" Mallorcalle, jossa trivagolla on toimisto. Jos löydän Helsingistä nopeasti asunnon, on minulla vielä myös osa marraskuusta aikaa matkustella. Mielessä pyörii koko ajan Aasia, mutta lentojen ja ajanpuutteen vuoksi taitaa se tällä kertaa jäädä haaveeksi. Hyviä vaihtoehtoja joulumarkkinoiden aikaan olisi varmaankin mm. Kööpenhamina, Budapest sekä Wien. Olisiko teillä ideoita, minne kannattaisi Euroopassa matkustaa marraskuussa? Toiveena on suht edullinen hintataso ja hyvä sijainti, josta pääsisi mahdollisesti matkustamaan useampaan maahan/kaupunkiin.

tiistai 15. syyskuuta 2015

PÄIVÄREISSU HEIDELBERGIIN

Viikonloppuna tehtiin päiväreissu yhdessä suomalaisen työkaverini kanssa reilun kolmen tunnin junamatkan päässä olevaan Heidelbergiin. Kyseinen kaupunki, usein Saksan kauneimmaksikin kehuttu, on ollut listallani jo varmaan vuoden. Nyt vihdoinkin sain sen toteutettua, jee! Hyvän seuran lisäksi myös sää osui tällä reissulla kohdilleen ja me tummiin pukeutuneet suomalaiset saimme hieman tuskailla lämpöasteiden kanssa.

Jokilaaksossa oleva kaupunki oli tosi kaunis, kuten olin odottanutkin. Aamupalan jälkeen suuntasimme heti funikulaareilla vuoren päälle sekä hieman alemmas linnalle, joista aukesi upeat maisemat pienen kaupungin ylle. Kuvien määrän vuoksi jaan Heidelbergin kauneuden kahteen osaan. Tässä teille ensiksi nähtävää vuoren päältä sekä linnalta. Kaupunkia suositellaan ruska-aikaan ja näitä maisemia katsellessa osaan vain kuvitella, miten upeat näkymät monen värisinä olisivatkaan. Nytkin oli jo niin kaunista!

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

LONTOON RUOKAMARKKINAT 2

Viimeksi tein todellisen ruokamarkkinakuvapommituksen Camdenin markkinoilta, joissa kamerani räpsyikin todella ahkerasti. Lontoossa ollessamme listaamme kuului myös erittäin hyvänä kakkosena tuleva Borough Market sekä pienempi Exmouth market. Dalstonin ruokamarkkinoillekkin asti pääsimme, mutta se sattui valitettavasti olemaan siihen aikaan vielä kiinni. Streetfood olisi maistunut!

perjantai 11. syyskuuta 2015

ELÄMÄÄ MUUTOSVAIHEESSA

Muuttopäätöksen varmistuttua elämäni on aika hurjaa vauhtia siirtynyt muutosvaiheeseen. Tai muuttovaiheeseen. Tai johonkin vaiheeseen. Taas kerran on aloitettu muuttorutiinit ja Saksan tapaan on tietysti pitänyt irtisanoa ne liian monet vakuutukset ja hoitaa paperiasioita. Kaiken konkreettisen, kuten huonekalujen myynnin ja irtisanoutumisten lisäksi myös pääni on vihdoinkin päässyt mukaan prosessiin. Tällä kertaa muuttoa/muutosta tulee käsiteltyä hieman erilailla, sillä olen palaamassa kotimaahani niin monen vuoden jälkeen. Harjoitteluvuosi Suomessa muutama vuosi taaksepäin oli vain vaihe, jolla oli eräpäivä. Nyt ei ole minkäänlaista rajaa. Tuntuu todella vapauttavalta, mutta myös oudolta. 


Muuton suhteen olen ajoittain ihan intopiukeana. Olen katsellut levottomana asuntoja, joita toivon olevan saatavilla vielä joulukuullekkin (Ps. jos joku tietää joulukuussa vapautuvan yksiön Kallio/Hakaniemi läheisyydestä, ilmoitelkaa!). Fiilistellyt tulevan työpaikkani uutta sijaintia (kauppatori!!), haaveillut suomalaisista jutuista (irtokarkkikaupat ja maksalaatikko!) sekä kaipaillut ihmisiä ja havahtunut ymmärtämään, että kohta heitä näkee useammin! Olen jopa talvikammoisena huomannut innostuvani pimenevistä päivistä ja etsinyt innolla uutta kunnon talvitakkia. Voisi siis sanoa, että tämä neiti on niin monella tasolla valmis palaamaan.

Vaikka palaaminen onkin hurjan jännää, kivaa, kutkuttavaa, innostuttavaa. On se myös haikeaa. Meillä oli juuri hyvä reissu töiden kautta ja nyt oman työpaikkani luovuttaminen toiselle ihmiselle tuntuu hitusten surulliselta. Mutta työtehtävieni suhteen olen todella valmis ottamaan uuden askeleen eteenpäin. Haastetta, monipuolisuutta ja asiakaskontaktia, kyllä kiitos!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

BRIGHTON - TUO IHANA MERENRANTAKAUPUNKI

Nyt kun on selvitty trivagon vuosittaisesta reissusta, voisin vielä hieman palata parin viikon taakse Britanniaan. Päätimme reissumme Britanniassa Brightoniin, joka on vain parin tunnin ajomatkan päässä Lontoosta. Brightoniin on myös helppo matkustaa junalla, kuten tein vuonna 2010. Toisin kuin tuolloin yli 5 vuotta sitten, saimme nauttia täydellisestä säästä. Poikkeuksellisen sään vuoksi myös muutama muu oli päättänyt suunnata rannikolle ja ajomatkamme venyi lähemmäs kolmea tuntia. Myös ranta ja Brighton Pier olivat täynnä väkeä. Itse kiertelimme rannalla, kävimme huvipuistolaitteissa, väistelimme lokkeja, kiersimme söpöillä kaduilla ja nautimme säästä. Sen jälkeen kaupan kautta Airbnb-asunnollemme hieman Brightonin ulkopuolelle tekemään ruokaa, hengailemaan ja valmistautumaan Brightonin yöelämään. Seuraavana aamuna saimmekin sitten herätä vesisateeseen. Siinä kohdalla kiittelimme onneamme sään suhteen, merenrantakaupungit eivät vain toimi kurjalla säällä.